t.A.T.u – hittejä ja kohuja

2000-luvun alussa Lena Katinan ja Julija Volkovan muodostama popduo t.A.T.u teki historiaa nousemalla ensimmäisenä venäläisenä yhtyeenä kansainvälisten listojen kärkisijoille. Muutaman vuoden ajan yhtye keikkui listojen ohella sitkeästi myös lehtien palstoilla, sillä tarttuvien pophittien lisäksi ulkomusiikilliset tekijät auttoivat tekemään yhtyeestä globaalin ilmiön.

Katina ja Volkova olivat tunteneet toisensa jo teini-ikäisinä, ollessaan osa Neposedi nimistä yhtyettä yhdessä Sergei Lazarvin ja Vlad Topalovin kanssa. Yhteisestä menneisyydestä huolimatta t.A.T.u ei syntynyt mitenkään orgaanisesti, vaan kyse oli alun pitäen Ivan Shapovalovin projektista. Lehtitietojen perusteella erikoiselta persoonalta vaikuttava Shapovalov oli ennen musiikkialalle siirtymistä työskennellyt muun muassa lasten psykiatrian sekä markkinoinnin parissa. Hänen yksinkertaisena, mutta haastavana missionaan oli luoda mahdollisimman menestyvä artisti.

Tarkoitustaan varten hän järjesti vain teinitytöille tarkoitetut koelaulut Moskovassa. Aluksi valinta kohdistui vain Katinaan, mutta muutamaa kuukautta myöhemmin Shapovalov halusikin toteuttaa projektin duon muodossa, jolloin myös edukseen esiintynyt Volkova otettiin mukaan. Kun duo oli valmis, valittiin nimeksi t.A.T.u, joka on lyhennetty versio lauseesta ta ljubit tu, ”tyttö joka rakastaa tyttöä”.

Kohuja kohun perään

Katinan ja Volkovan duo osoittautui nopeasti suureksi menestykseksi. Loppuvuodesta 2000 julkaistu single Ja Soshla S Yma (Tulen hulluksi) osoittautui Venäjällä jättihitiksi ja siivitti debyyttialbumin 200 Po Vstretsnoi albumilistan kärkisijoille ympäri Itä-Euroopan.

Läpimurto idässä kasvatti yhtyeen kunnianhimoa. Vuonna 2002 julkaistiin ensimmäinen englanninkielinen albumi 200 kh/h in the Wrong Lane, joka toisti debyytin menestyksen lännessä. Albumia oli tehty Lontoossa ja Los Angelesissa, ja taustalla oli koko joukko ammattilaisia luomassa uusia englanninkielisiä sanoituksia ja auttamassa kaksikkoa lausumisessa. Läpimurtoa vauhditti ennestään tuttu kappale All the Things She Said, joka oli Ja Soshla S Yma uusilla lyriikoilla. Kappale oli valtava globaali hitti – se nousi listan kärkeen muun muassa Iso-Britanniassa, Hollannissa, Espanjassa ja Uudessa-Seelannissa, ja kolkutteli kärkisijoja myös Yhdysvalloissa. Myös Not Gonna Get Us (venäläinen versio Nas Ne Dagonjat) osoittautui hitiksi. Nykyään albumin globaalien myyntimäärien arvellaan liikkuvan viiden miljoonan paremmalla puolella.

Venäläiselle yhtyeelle menestys oli aivan poikkeuksellista. Neuvostoliiton viime vuosista lähtien monet olivat yrittäneet lyödä läpi lännessä, laihoin tuloksin. Lähimmäksi tähteyttä oli päässyt Bon Jovi henkinen hard rock yhtye Gorky Park, joka suunnitelmallisessa imagon luonnissaan muistuttikin etäisesti t.A.T.u:a.

t.A.T.u:n kappaleet olivat kieltävät tarttuvaa poprockia/tanssipoppia, ja etenkin albumien tuotantojälki keräsi kiitosta kriitikoilta. Mutta harvoin jos koskaan popyhtyeet nousevat sensaatioiksi pelkän musiikkinsa kautta. Näin oli t.A.T.u:nkin laita. Yhtyeen markkinointi rakennettiin pitkälti yhtyeen jäsenten oletetun seksuaalisen suuntautumisen varaan. Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että Katina ja Volkova ovat lesboja, ja että heillä on keskinäinen suhde. Todellisuudessa mitään suhdetta ei ollut olemassakaan, vaan kyseessä oli ainoastaan kyyninen markkinointi temppu, jota tehostettiin duon lavalla vaihtamilla suudelmilla ja musiikkivideoiden estetiikalla. Esimerkiksi kappaleen Ja Soshla S Yma videolla alaikäiset Volkova ja Katina suutelevat, minkä vuoksi esimerkiksi lastensuojelujärjestö Kidscape totesi yhtyeen kohderyhmän koostuvan vanhoista likaisista miehistä. Myös lehdistö tuomitsi melko laajalla rintamalla etenkin kyseenalaisia markkinointistrategioita häpeilemättä hyödyntäneen Shapovalovin.

Yhtyeen kiertue onnistui niin ikään aiheuttamaan hämmennystä, ennen muuta keikkojen yllättävien perumisten vuoksi. Helmikuussa 2003 yhtye kaikesta huolimatta ehti Amerikkaan asti. Yhtye esiintyi Jay Lenon Talk show’ssa päällään paidat, joissa luki vittuun sota! (Hui Voine!), protestina Yhdysvaltojen sota valmisteluille Irakissa. Tulos on helppo arvata – yhtye sain jälleen aikaan kohun, mutta levymyynti sen kuin nousi. Kun seuraavassa esiintymisessä Jimmy Kimmelin show’ssa paitoja ei haluttu enää nähdä esiintyi kaksikko paidoissa, joita koristi teksti ”sensuroitu”.

Suosio hiipuu

2000-luvun alun hullujen vuosien jälkeen yhtyen suosio hiipui. Vuonna 2005 julkaisu Dangerous and Moving menestyi vielä varsin hyvin Euroopassa, mutta edeltäjänsä kaltaista sensaatiota se ei enää aiheuttanut. Yhtyeen viimeinen kansainvälinen albumi, vuonna 2009 julkaistu Waste Management oli kaupallisesti mitattuna suoranainen floppi.

Kansainvälisestä maineestaan huolimatta yhtye ei ollut koskaan hylännyt Venäjääkään vaan julkaisi myös albumit äidinkielellään vuosina 2005 ja 2008. Kotimaassaan yhtye oli yhä varsin suosittu ja olisi epäilemättä voinut jatkaa levyttämistä vielä pitkään. Kuitenkin maaliskuussa 2011 yhtyeen ilmoitettiin lopettaneen kaksikon keskinäisten erimielisyyksien vuoksi. Tämän jälkeen Volkova ja Katina ovat vaihtelevalla menestyksellä luoneet soolouraa. Comebackeja on totta kai nähty, ensimmäisen kerran jo vuonna 2012 jolloin yhtye esiintyi Voice Of Romaniassa. Tietäen Putinin suhtautumisen LGBT oikeuksiin on ironista, että yhtye edusti myös Venäjän vuoden 2014 avajaisissa. Toisaalta eipä Putinilla ollut laittaa peliin kovin monia muitakaan kansainvälisesti tunnettuja artisteja. Kaksikon välit eivät ole sanottavasti parantuneet vaan lavan ulkopuolella välien kerrotaan oleva hyiset. Tämä tosin ei koskaan ole musiikkimaailmassa ollut este comebackeille, joten lisää esiintymisiä lienee vielä luvassa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s